Ei EU:n aseilla: lopetetaan asekauppa diktaattoreille ja ihmisoikeusrikoksiin. Tule mukaan!

EU haluaa olla rauhan liitto. Siksi Euroopan Unionin jäsenmaat ovat laatineet yhteiset säännöt aseviennin rajoittamiseksi. Tilastot EU:n aseviennistä kertovat kuitenkin selkeästi, että aseviennin sääntely ja valvonta ei toimi.

EU-maat ovat yhdessä maailman toisiksi suurin asekauppias. Aseita myydään EU:sta konflikteihin sekaantuneille maille, ihmisoikeusrikoksiin, diktaattoreille ja jopa terroristien käsiin. Viimeisten vuosien aikana aseita on myyty muun muassa Saudi-Arabiaan, Arabiemiraatteihin, Pakistaniin, Etelä-Sudaniin ja Somaliaan. Myös Suomessa keskustelua on herättänyt esimerkiksi erittäin pitkät vientiluvat Arabiemiraatteihin, jossa Suomesta myytyjä panssariajoneuvoja on varustettu venäläisin asejärjestelmin. Se, mihin Arabiemiraatit näitä ajoneuvoja vie tai missä niitä tullaan käyttämään, ei Suomi pysty kontrolloimaan. 

EU-maiden toisistaan poikkeavat aseviennin lupakäytännöt ovat haaste yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Samalla, kun yksi jäsenmaa kieltää sota- ja puolustustarvikkeiden viennin yhteen maahan, joku toinen sallii sen. Nyt se maa, joka kehtaa eniten vaarantaa ihmishenkiä, kerää taloudelliset voitot. Samat riskit on tunnistettava kaikissa jäsenmaissa. Siksi ehdotamme mallia aseviennin tehokkaaseen sääntelyyn ja rikkeistä rankaisemiseen. Olemme aloittaneet aiheesta kampanjan, jonka tavoitteisiin sitoutuvat paitsi monet asiantuntijat, myös Saksan uusin hallitus. Tervetuloa lukemaan lisää ja liittymään mukaan!

Asian pitäisi olla jo selvä. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat allekirjoittaneet kansainvälisen asekauppasopimuksen, ja EU:lla on kahdeksan kriteeriä, jotka ohjaavat asevientiä EU:sta. Periaatteessa niiden tulisi estää aseiden myynti ihmisoikeusloukkauksiin ja konflikteihin edistämiseen. Käytännössä kriteereitä ei kuitenkaan noudateta. Viime vuonna EU:sta myönnettiin vientilupia Arabiemiraatteihin 40 miljardin edestä, ja Saudi-Arabiaan 10 miljardin edestä. Molemmat maat ovat mukana Jemenin konfliktissa, jossa aseita on käytetty siviilejä vastaan. Aseiden myynti Jemenin konfliktiin on selkeästi yhteisen kannan vastaista, mutta sillä ei ole minkäänlaisia seurauksia aseiden myyjälle. Tiedämme myös, että EU:sta myytyjen aseiden loppukäyttäjistä ei ole aina tietoa. EU aseita on tutkitusti päätynyt esimerkiksi ISIS-taistelijoiden käsiin.

Viime vuosina EU:ssa on ollut vahva tahtotila puolustusyhteistyön tiivistämiseen. EU-mailla on pysyvää rakenteellista yhteistyötä, ja puolustusrahasto, jonka kautta puolustusalan tutkimukseen ja kehitykseen suunnataan EU-varoja. Keskustelusta on kuitenkin jäänyt sivuun aseviennin osuus yhteisen puolustuksen kehittämisessä. Jos EU-maat valmistavat sotateollisuuden tuotteita yhdessä, niin niiden kannattaa myös tehdä yhteistyötä asevientilupien suhteen. Mikäli jossakin tuotteessa käytetään osia neljästä eri jäsenmaasta, kuka tekee päätöksen tuotteiden viennistä? Lisääntyvä puolustusalan yhteistyö vaatii vastaamista näihin kysymyksiin ja keskustelua myös siitä, miten ja mihin tuotteita myydään. 

Siksi olemme yhdessä europarlamentaarikko Hannah Neumannin kanssa aloittaneet kampanjan ongelman ratkaisemiseksi. Osana sitä laadimme kattavan esityksen uudesta EU-tason asevientisäädöksestä. Tavoitteemme on tehdä nyt jo jäsenmaiden yhteisesti sopimasta kahdeksan kriteerin kannasta totta. Siitä on saatava laillisesti sitova instrumentti, jonka rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Rangaistus voisi olla esimerkiksi maan EU:n puolustusrahastosta saaman rahoituksen vähentäminen. 

Ehdotuksessamme vientilupien myöntäminen säilyisi edelleen jäsenmailla, mutta EU vahvistaisi vientilupakäytäntöjen yhdenmukaisuutta. Tarkoituksenamme on rakentaa yhtenäisempi lupakäytäntö EU-maiden välille. Samalla se mahdollistaisi sanktioiden antamisen niille, jotka eivät noudata yhdessä sovittuja sääntöjä. Lisäksi malli mahdollistaisi kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden ajantasaisen tiedon saamisen päätöksenteon tueksi. 

Mikä muuttuisi? Viisi vaatimusta

  1. Asevienti on kauppapolitiikkaa. Ehdotus siirtäisi aseviennin yhteisen kauppapolitiikan piiriin. Aseteollisuuden tuotteet ovat myös vientituotteita, ja tuotteiden vienti on osa EU:n kauppapolitiikkaa. Kauppapolitiikassa edellytetään, että myyjä selvittää ensin kaupan vastuullisuutta, ja hakee vientilupaa kansalliselta viranomaiselta. Mallissamme viranomaiset saisivat arviointiin apua EU:n arviosta. Jäsenmaan arviointi saa olla EU:n kantaa tiukempi, mutta ei löysempi. Jos EU:n kriteerit eivät täyty, vientilupaa ei saisi myöntää. 

  2. Yhteiset säännöt, yhteiset sanktiot. Mikäli jäsenmaa haluaisi myöntää luvan vastoin EU:n kriteerejä, maan pitäisi antaa kirjallinen selvitys siitä, miksi se haluaa poiketa EU:n antamasta suosituksesta esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Tämän selvityksen arvioisi riskinarviointiyksikkö, komission ja jäsenmaiden asevientityöryhmä sekä Euroopan parlamentti. Jos maa tekee perusteetta EU:n suositusten vastaisia vientilupapäätöksiä, EU:lla olisi mahdollisuus määrätä jäsenmaalle sanktioita, kuten rahoituksen eväämistä EU:n puolustusrahastosta, tai viedä se Euroopan tuomioistuimeen. 

  3. Yhteinen riskinarviointi. Keskeinen uudistus esityksessämme on yhteinen riskienarviointi aseita vastaanottavista maista. Sen tekisi yksikkö, joka ylläpitäisi listaa niistä maista, joihin aseita ei yhteisten sääntöjen perusteella pidä viedä. Yksikkö laatisi maan tilanteesta yksityiskohtaisen arvioinnin. Lisäksi EU:n tulisi ottaa vastuu aseviennin valvonnasta, joka jää nykyään pitkälle tekemättä. Tämä olisi myös kustannustehokkaampaa, kuin valvonta kaikissa jäsenmaissa erikseen.

  4. Kansalaisjärjestöille ja asiantuntijoille mahdollisuus vaikuttaa. Riskinarvioinnissa hyödynnettäisiin myös avointa palvelua, johon asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt voivat syöttää EU:n aseviennistä saatuja ajantasaisia tietojaan. Näin komission tai EU:n ulkosuhdehallinnon alainen yksikkö saisi helposti tietoa maiden tilanteesta ja mahdollisista vientirikkeistä suoraan konfliktimaista ja kentältä.

  5. Säännöt sitovaksi laiksi. Yhteisen kannan pitäisi olla laillisesti sitova, mutta siihen ei käytännössä liity minkäänlaisia juridisia keinoja, jotka mahdollistaisivat rangaistuksia asevientiperiaatteita rikkoville yrityksille tai jäsenmaille. Sääntöjä voi siis rikkoa mennen tullen, mutta siitä ei tule seuraamuksia. Tämän takia rikkomukset on saatava Euroopan tuomioistuimen käsittelyyn, ja ehdotuksemme tarjoaa väylän siihen. 


Haluatko osallistua kampanjaamme? Tule mukaan!

Haluatko lisätietoja kampanjastamme, tai osallistua siihen? Lähetä sähköpostia kotimaan avustaja Emil Kastehelmelle osoitteeseen emil.kastehelmi@la.europarl.europa.eu!

Onko sinulla kysymyksiä aseviennistä? Täältä löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Voit myös auttaa heti lähettämällä tämän linkin kautta postikortin Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Tulostamme kortit, ja viemme ne puheenjohtajalle henkilökohtaisesti. Näin voimme vaatia yhdessä tiukempaa aseviennin sääntelyä välittömästi, ja kertoa kansalaisten toiveesta sen saamiseksi.

Kiitos! Lisätietoja löydät myös englanniksi kattokampanjamme sivulta.